Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Vuoden ensimmäinen vauva: Synnytys sujui, mutta mustikan ensimmäinen yö meni vauvateholla

Vuoden 2017 viimeinen päivä alkoi Jämsänkoskella yllättävästi. Kello kahdeksalta Eva-Riikka Mäkelä huudahti kylpyhuoneesta avopuolisolleen Tuomas Tikkaselle lapsivesien menneen. –Pidä sisällä huomiseen, mies vastasi. Tiedossa luonnollisesti oli, että synnytyksen aika lähestyy, mutta laskettu aika oli vasta torstaina 11. tammikuutta seuraavan vuoden puolella. Niin kuitenkin meni, että toista lastaan odottavat vanhemmat hipsivät uuden vuoden aaton rakettien räjähdellessä kohti Jyväskylää. Synnytyslaitos on tuttu paikka Mäkelälle, sillä hän on ammatiltaan kätilö ja on työskennellyt Jyväskylän keskussairaalassa parina kesänä valmistumisensa jälkeen. Vuosi ja neljä kuukautta sitten syntyi Elliina -tyttö, ja 1. tammikuuta 11 minuuttia yli yhden yöllä perhe kasvoi pojalla. Esikoista on sanottu mansikaksi, nyt tuli mustikka. Isosiskon mielestä veljen nimeksi sopisi kuitenkin Pasi. –Pasia hänestä ei ole tulossa, mutta nimen minä olen jo päättänyt, isä hymyilee. Äidin antama nimiehdotus on myös hyvä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että isän ehdotus on vahvoilla. –Hieman ennen syntymää aloin kiusata Eevaa, että kerron nimen sitten, kun lapsi syntyy. Synnytyksen jälkeen kerroin. Iisimpi kuin ensimmäinen Toinen lapsi vaikuttaa olevan synnytystä myöten kaikin puolin helpompi tapaus kuin ensimmäinen. Ainakin sylivauvana. –Tämä on iisimpi. Hän on rauhallinen ja hiljainen, syö ja nukkuu, Mäkelä kertoo. Kun poika ensimmäisen kerran ilmoitti tulostaan, oli etenkin äiti hieman kauhuissaan. Lapsi ei missään tapauksessa ollut vahinko, sillä tokihan he tietävät, että pelkkä imetys ei ole maailman paras ehkäisykeino. Silti Eva-Riikkaa hirvitti, miten hän pärjää, kun lapsilla tulee olemaan niin vähän ikäeroa. –Yökin aamupuuroa vessassa, ja Tuomas riemuitsi, että olen raskaana. Itse en heti uskonut, mutta testi näytti kahta viivaa. Pojan synnytys kävi vanhempien mielestä sujuvasti ja ongelmitta, vaikka lapsi viettikin ensimmäisen vuorokauden vauvateholla ponnistelevan hengityksen takia. Silti vanhemmat puhuvat tästä synnytyksestä korjaavana kokemuksena. –Ensimmäinen oli ihan hirveä. Luulin, että tytön pää irtoaa, kun häntä vedettiin imukupilla ulos, Tikkanen kertoo. Elliina syntyi veljensä tavoin kasvot ylöspäin, mutta hän jäi vähän jumiin. –Ei siitä jäänyt mitään kammoa. Tehoympäristökin on minulle tuttu, niin vauvateholle meno ei ollut niin shokki, Mäkelä sanoo. Pojan verenpaineenheittelylle ei löytynyt selittävää tekijää ja ne korjaantuivat itsestään. Näin äiti ja poika pääsivät kotiutumaan normaalisti kahden vuorokauden jälkeen. Sisko suukottelee ja hoivaa Arki on rullannut kotona nyt jo viikon verran. Elliina-sisko on selvästi kiintynyt pieneen veljeensä. Hän halaa, hoivaa ja suukottelee pientä vauvaa ahkerasti. Vaikka Elliina vaatii paljon huomiota itselleen, on hän myös oppinut malttamaan mielensä ja odottamaan, kun pikkuveljeä hoivataan. –Tuntuu, ettei tässä mikään ole niin muuttunut. Poika nukkuu hyvin ja itsekin tunnen, etten ole näin hyvin nukkunut aikoihin, Eva-Riikka sanoo. Jämsänkoskella asuva pariskunta tietää, että muitakin marjoja on olemassa kuin mansikoita ja mustikoita. –Tuomas haaveilee neljästä lapsesta, mutta minulle riittäisi kolme. Äitinä olo on parasta, mitä minä tiedän. Seuraava suunniteltu perhetapahtuma ristiäisten jälkeen on kuitenkin häät. –Kosintaakin sai tosin odotella sen 11 vuotta, Eva-Riikka nauraa.