Puhu peitetysti

Kirjoittaja muistaa 1950- ja 1960-lukujen kylmän sodan ydinkokeet ja Neuvostoliiton Suomelle jättämän nootin lokakuussa 1961.

17.11. 6:00

Ukrainan sota käänsi suomalaiset kannattamaan liittymistä Natoon. Syksyllä huolta on herättänyt Venäjän ydinaseuhkailu.

Muistan 1950- ja 1960-lukujen kylmän sodan ydinkokeet. Kun Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin 30. lokakuuta 1961, se pudotti samana päivänä Novaja Zemljalla historian suurimman, yli 50 megatonnin ydinlatauksen. Toistuuko ydinkoepelote uudelleen?

Pahimmillaan ydinsodan pelko näyttäytyi vuoden 1962 Kuuban kriisissä. Neuvostoliitto sijoitti ydinohjuksia Kuubaan vastineeksi Yhdysvaltojen Turkkiin sijoitetuille ydinohjuksille. Lokakuun puolivälin jälkeen maailma oli lähellä ydinsotaa Neuvostoliiton sota-aluksien lähestyessä USAn julistamaa Kuuban saartorengasta.

Onneksi järki voitti. Vuonna 1963 perustettiin kuuma linja Washingtonin ja Moskovan välille estämään virheratkaisuja. Kuuma linja kulki Suomenkin kautta.

Suomessa elettiin Neuvostoliiton kanssa rauhanomaista rinnakkaiseloa YYA-sopimuksen merkeissä. Suomea markkinoitiin puolueettomana maana idän ja lännen välillä.

Varsovan liiton 20.–21. elokuuta 1968 alkanut Tšekkoslovakian salamamiehitys avasi silmät varovaisuuteen itänaapurin suhteen. Kaappaushyökkäystä pidettiin maamme uhkana. Suomi siirtyi alueelliseen puolustusjärjestelmään.

Tšekkoslovakian miehitystilannetta raportoi rätisevillä yhteyksillä Lieko Zachovalová Prahasta. Suomessa valmiutta kohotettiin huomiota herättämättä. Rajojen takana ja merialueilla havaittiin epänormaalia liikettä.

Perjantaina 23. elokuuta odottelin viestikadettina Riihimäellä, joudummeko valmiusosastoon. Kello 15 ratkesi, että pääsin viikonlopuksi kihlattua tapaamaan lankapuhelimen tiedot päivitettynä.

”Ymmärsin sotaväen opetukset.”

Rakensimme syyskesällä Ilomantsissa Hattuvaaran taakse koulutustyönä Suomen itäkulmaan rajamiesten partiomajalle puhelinlinjan avojohtona. Oli outo tunne olla pylväskengillä pylväässä, kun naapurin puolella leijui helikopteri, josta kiikarilla tarkkailtiin askareitamme.

Viestikadetteina harjoittelimme sähkötysradioliikennettä. Syksyllä 1968 olin yöllä teltassa Hausjärvellä radiopäivystäjänä. Pyysin sähkötyksellä vasta-asemaa siirtymään puheelle.

Asema kuittasi. Vastaanotin piti virittää puheelle. Kehotin vasta-asemaa luettelemaan numeroita. ”Odin, dva, tri, odin dva, tri”, kuului venäjänkielinen heleä naisääni eetteristä. Lopetin yhteyden.

Ymmärsin sotaväen opetukset. ”Puhu peitetysti, vihollinen kuuntelee.”

Kirjoittaja on evp-upseeri.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos