Kun Suomeen hankittiin Ilmavoimille Drakenit 1970-luvun alkupuoliskolla, nousi Kuoreveden Halli voimakkaasti myönteiseen julkisuuteen niiden merkeissä. Nyt olemme jälleen uusien hävittäjähankintojen fyysisen toteutumisen edessä. Monia mahdollisuuksia on jälleen tarjolla työpaikkoihin ja elinkeinojen edistämiseen. Olemmeko valmiit?
Suomessa on erinomaista ja kansainvälisesti tunnustettua monipuolista osaamista puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa. Olen paneutunut eri yhteyksissä aihepiiriin pitkäaikaisesti. Kouluaikanani tunsin tiettyä ylpeyttäkin siitä, että siviili-ilmailumme aloittajat Karhumäen veljekset olivat lähtökohdiltaan multialaissukuisia.
Heidän perustamansa Kar-Air ja valtio-omisteinen Aero hoitivat lentoliikennettämme, kunnes 1960-luvulla yhdistyivät Finnairiksi. Nyt suomalaiselle ilmailuun liittyvälle osaamiselle tarjoutuu monia ja laaja-alaisia mahdollisuuksia uusien hävittäjähankintojen myötä.
Hallin ilmailutaajama kolmen seutukunnan vaikutuspiirissä tarjoaa jo monia valmiina olevia mahdollisuuksia. Minulle kerrotun ja omien havaintojeni mukaan ei edes luontokatoakaan tarvitse enemmälti tehdä, koska lentokenttä ja alueetkin ovat pääosin olemassa. Lisärakentaminen on myös tehtävissä helposti luontoakin varjellen.
Mitä elinkeinojen kehittämisen ja elinvoiman lisäämisen mahdollisuuksia avautuisi, jos nyt tehtäisiin Hallissa vastaavaa kuin aiemminkin hyvin tuloksin? Mitkä olisivat vaikutukset kolmen seutukunnan kehittymiseen?
Haluan, että elinvoimaa on kautta maakuntien. Luotan yrittäjiin ja eri toimijoihin. Kun nyt kirjoitan ilmailusta, en toki unohda rautateitäkään, voisiko jopa palauttaa entisen Hallin junaseisakkeenkin, jos tarvetta käytölle ilmenisi?
Kun Hallin yhdyskunta kuuluu nyt Jämsään, elinvoiman vaikutukset kohdistuisivat eniten Jämsän seutuun ja lähinaapureihin Pirkanmaalla, mutta heijastuisivat myönteisesti Keurusseudullekin.
Lauri Oinonen
Keuruun kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja