Kuinka helppoa onkaan virnistellä pieleen menneille ennusteille. Maailman lopun ennustajia on ollut kautta aikain, samoin sammakoista säätä ennustavista poppaukoista löytyy lehtiin uutispulassa aina sivun täytettä.
Ennustaminen on vaikea, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, tuskaili aikoinaan pääministeri Ahti Karjalainen (1923-1990). Hän tuskin edes arvasi ajan rientoa, kuinka nopeasti punainen mahtivaltio Neuvostoliitto kaatui heti hänen kuolemansa jälkeen. Karjalaisen tunnetuksi tekemä syvällinen viisaus lienee alun perin vanha kiinalainen sananlasku.
Tekniikan kehityksessä askeleet ovat nopeita, vaikka takaiskujakin on koettu. Sähköauton yleistymistä kansanautoksi on ennustettu säännöllisesti 1960-luvun lopulta lähtien.
Kännykän suosion leviämisessä mentiin useasti metsään, ennen kuin läpimurto tapahtui.
Ennusteissa vuonna 1991, siis runsas 30 vuotta sitten, arvovaltainen Tekniikan Maailmakin epäili pääkirjoituksessaan, ettei kännykästä tule koskaan jokamiehen puhelinta.
Perustelu nojautui lähinnä hintaan. Tuolloin halvin kännykkä maksoi lähes kymppitonnin. Käsipuhelimen arveltiin soveltuvan pelkästään viranomaiskäyttöön ja joidenkin juppien rikkauden symboliksi.
Parisen vuotta myöhemmin 1993 suomalaisilla oli noin 2,8 miljoonaa kiinteää puhelinlankaliittymää ja vain puolisen miljoonaa kännykkää. Sitten kasvu lähti laukalle.
Suomessa kännyköitä oli 2003 jo lähes 4,8 miljoonaa kappaletta, melkein yhtä paljon kuin asukkaita. Kymmenen vuotta sitten 2013 kännyköiden määräksi arvioitiin maassamme yli 9 miljoonaa kappaletta ja nyt 10 miljoonan raja on puhkaistu.
Kännykkäbuumi on ehtinyt tuoda Suomeen hyvinvointia ja vaurautta, erityisesti kun edellä kulkija Nokia loisti 2001-2012 maailman suurimpana puhelimen valmistajana.
Kehitys on kehittynyt huimasti; painavasta, kömpelöstä ja sikakalliista matkapuhelimesta on tullut maailmanlaajuinen käyttöväline, joka kuuluu jokaisen perusvarusteisiin. Nykyajan kännykkä on myös monipuolinen uutiskanava ja viihdekeskus. Se on noussut jopa hallitusneuvottelujen aiheeksi.
Säätytalolla on vakavien talousongelmien ohella puitu, pitäisikö kouluissa kännykän käyttö kieltää tai käyttöä rajoittaa. Ennen ei tarvittu lakia ja pykäliä, kun asiat ratkesivat maalaisjärjellä.
Milloin muuten suomalainen tuntee kärsivänsä eniten yksinäisyyttä? Milloin hän kokee olevansa totaalisesti yksin?
No, kun Helsingin Senaatintorin kaltaiselle aukiolle ahtautuu yli satatuhatta ihmistä, jotka kylki kyljessä ovat toisissaan kiinni. Silloin matkapuhelinverkot kaatuvat ylikuormitukseen ja kännykät – ne lakkaavat toimimasta.
Kirjoittajan nuoruudessa Jämsässä paistoi aina aurinko.