Finnforel selvittää, soveltuisiko Kaipolaan kirjolohen kasvattamiseen suunniteltu kiertovesilaitos – ”Investointipäätöstä ei ole tehty”

Jämsän kaupungin valvontajaosto antaa Keski-Suomen ely-keskukselle torstaina lausunnon erillisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta.

Tältä näyttää Varkaudessa kiertovesikasvatuslaitoksessa Stora Enson tehdasalueella. Jämsän hankkeen tarkoituksena on turvata Finnforel Oy:n tuotteiden kysynnän jatkuva kasvu sekä kotimarkkinoilla että viennissä.

11.2. 10:31

Finnforel Oy suunnittelee Kaipolaan entisen paperitehtaan alueelle kirjolohen kasvattamiseen suunniteltua kiertovesilaitosta.

Keski-Suomen ely-keskus on pyytänyt Jämsän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta hankkeessa. Asiasta antaa lausunnon torstaina kokoontuva valvontajaosto.

Finnforell on kiertovesikasvatuksen kehittämiseen keskittyvä yritys. Sillä on ollut toimiva, kiertovesitekniikkaan perustuva kalankasvatuslaitos Varkaudessa Stora-Enson tehdasalueella vuodesta 2018.

Suunnitellussa laitoksessa tultaisiin tuottamaan kirjolohta kiertovesitekniikalla (RAS), pitämään yllä emokalastoa ja jalostamaan kalat lopputuotteeksi omalla kalankäsittelylaitteistolla.

Kiertovesiteknologia perustuu kasvatuksessa käytettävän veden kierrättämiseen. Altaiden vesi suodatetaan mekaanisesti, käsitellään biologisesti ja desinfioidaan mikrobien hallitsemiseksi. Hapetuksen jälkeen vesi palautetaan takaisin kasvatusaltaisiin.

Laitoksen käyttämä vesi tuodaan tehtaan olemassa olevalla Tiirinniemen pumppaamon tulovesilaitteistolla järvivedestä. Vedestä poistetaan humusta raakavesisuodattimilla. Kasvatustoiminnasta syntyvät lietevedet johdetaan omana jakeenaan lietevesikäsittelyyn ja kasvatuksesta poistuva ylivuotovesi omana jakeenaan jätevedenkäsittelyyn. Fileoinnista syntyvät pesu- ja muut vedet on suunniteltu johdettavaksi kaupungin jätevesiverkostoon.

Valvontajaostolle annetun selvityksen mukaan laitoksen merkittävin ympäristövaikutus on rejektivesistä aiheutuvat ravinnepäästöt. Kuormitus alapuoliseen vesistöön on pääosin vesijakeeseen liuennutta typpeä ja pienemmässä määrin fosforia. Vesistöön palautettavan veden jäännöskuormitus on puhdistusprosessissa saavutetun reduktion jälkeen 4 t/a fosforia ja 18,9 t/a typpeä.

Hankkeen kuormituksen ei arvioida heikentävän fysikaalis-kemiallisen tilan laatumuuttujien, kuten fosforipitoisuus, tai biologisen tilan laatutekijöiden, kuten kasviplankton, tilaa siten, että koko vesimuodostuman ekologinen tila heikkenisi nykyisestä. Laitoksen kuormituksen ei myöskään arvioida estävän Tiirinselän hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Hankkeesta vastaavan näkemyksen mukaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan kokonaisuudessaan merkittäviä tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia.

Paikallisesti tunnistettuja merkittäviä vaikutuksia aiheutuu toiminnanaikaisesta ravinnekuormituksesta vesistöön. Vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään panostamalla laitoksen tilojen suunnitteluun ja toiminnan optimointiin, kuten energiankulutuksen optimointiin ja kalojen ruokintaan, jotta ruoalla ei lisätä vesistökuormitusta.

Ely-keskuksen arviona on, että hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne huomioiden hanke ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeesta ei saadun tiedon perusteella todennäköisesti aiheudu YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia edes eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioiden.

Samaa mieltä on myös Jämsän kaupungin ympäristöpäällikkö lausunnossaan. Sen mukaan laitoksen yksityiskohtaiset päästöt ja niiden vähentämistoimet käsitellään ympäristölupamenettelyssä.

Vesipäästöjen arvioinnissa pitää lausunnon mukaan kuitenkin verrata tulevaa typpikuormituksen tilannetta nykytilaan, ei vuoden 2020 tilanteeseen, jolloin Kaipolan paperitehdas vielä toimi. Selvityksessä esitetystä poiketen Tiirinniemen sinilevän yhteistarkkailupisteellä on todettu sinilevää satunnaisesti.

Lisäksi ympäristöpäällikkö toteaa lausunnossaan, että toiminta tulee lisäämään rehevöittäviä päästöjä purkuvesistössä. Toiminnassa on syytä käyttää ravinnepäästöjen hallinnassa BAT-tekniikkaa ja pyrkiä siihen, että purkuvesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäistä.

”Toiminnan päästöt eivät saa heikentää vesienhoidon pyrkimystä saavuttaa Tiirinselällä hyvä ekologinen tila vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2022–27 mukaisesti”, lausunnossa sanotaan.

Esiselvitysvaihe menossa

Finnforelin toimitusjohtaja Jussi Mekkonen korostaa, että Kaipolan hanke on tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa, eikä investointipäätöstä ole vielä tehty.

Mekkonen arvioi, että puhutaan todennäköisesti kuukausista, ennen kuin selviää, millaiseen ympäristölupaprosessiin yritys lähtee, mikäli ylipäänsä lähtee.

”Toivottavasti asiat etenevät mahdollisimman nopeasti, jotta hanketta päästään arvioimaan eteenpäin. Ympäristöasioiden lisäksi on selvitettävä kaupallinen, teknologinen ja logistinen puoli, jotta saamme kuvan siitä, missä mennään, ja voimme tehdä oikeanlaisia investointipäätöksiä ”, Mekkonen sanoo.

Finnforelilla on kokemusta teollisessa ympäristössä toimimisesta Varkaudesta.

”Teollisessa ympäristössä on meille paljon synergioita. Kaipolassa on paljon rakennettua valmiina, mutta tarvitaan mittava määrä muutostöitä, jos rakennusta lähdetään valmistamaan meidän tarkoituksiimme sopivaksi”, Mekkonen sanoo.

Jos kalankasvatuslaitos joskus toteutuu Kaipolaan, on se kooltaan niin suuri, ettei siellä tuotettua kalaa syödä paikallisesti, Mekkonen arvioi.

”Jos etenemme hankkeessa, niin silloin tähtäämme voimakkaasti myös vientimarkkinoille”, Mekkonen sanoo.

Edit. 11.2. klo 11.48: Lisätty Jussi Mekkosen kommentit, muokattu otsikkoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos