Mikä on mielestäsi tärkein asia, josta eduskunnan pitäisi tulevalla vaalikaudella päättää?
”Tulevalla kaudella on monta tärkeää asiaa edessä ja on melkein mahdotonta valita yksi. Esimerkiksi sosiaaliturvauudistus, hoiva- ja mielenterveyskriisin ratkaiseminen, talouden tasapainottaminen ja turvallisuuteen panostaminen ovat kaikki oleellisia. Kuitenkin nostan erityisesti vihreän siirtymän vauhdittamisen, koska se vaikuttaa moniin keskeisiin asioihin; luonnon itsensä kantokyvyn vaalimisen ohella siihen tarvitaan koulutusta ja osaajia, se synnyttää innovaatioita ja investointeja sekä auttaa myös talouden näkymiä ja siten koko hyvinvointivaltion ylläpitoa. Lisäksi vihreät investoinnit vaikuttavat positiivisesti energiakriisiin, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.”
Miksi jämsäläisten kannattaisi äänestää juuri sinua?
”Lupaan tehdä päätöksiä parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Lupaan työskennellä kestävän tulevaisuuden eteen, jossa luonnon kantokyky ja sen kytkeytyneisyys hyvinvointiin, talouteen ja turvallisuuteen otetaan päätöksenteossa huomioon – kuitenkin siten, että se on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä on yhteinen projekti, johon tarvitaan meitä kaikkia mukaan.”
10 väittämää
1. Tampere-Jyväskylä raideliikenteen kehittäminen pitää nostaa yhdeksi maakunnan ykköshankkeeksi.
”Samaa mieltä. Keski-Suomi on tärkeä väyläverkkojen solmukohta ja ratahankkeiden yhdistäjä. Henkilöliikenteen ohella rautatie on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Junalla liikkuminen on myös päästötön liikkumismuoto ja sen edistäminen tukee Suomen päästötavoitteiden toteutumista. Rautatiehen investoiminen mahdollistaa nopeat henkilöliikenneyhteydet ja on tärkeää teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Nopeat ja riittävän tiheät yhteydet mahdollistavat työssäkäyntialueiden laajenemisen sekä yhden työpäivän aikana tehtävät työ- ja vapaa-ajan matkat esimerkiksi Tampereelle. Tämä kaikki tukee elinvoimaa.”
2. Valtatie 9 Orivesi–Jyväskylä väli on rakennettava nelikaistaiseksi vuoteen 2030 mennessä.
”Eri mieltä. Valtatie 9 on keskeinen Suomen päätieverkon osa ja tärkeä itä-länsisuuntainen väylä. Sitä tulee parantaa ensisijaisesti ohituskaistoja lisäämällä ja tien kunnosta huolehtimalla. Keski-Suomesta kulkee myös hätäliikennettä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja tästä osuudesta on myös huolehdittava. Väylävirasto on määritellyt valtatien 9 yhdeksi raskaan liikenteen runkoyhteyksistä. Raskasta liikennettä tulisi siirtää myös mahdollisimman paljon raiteille, ja tätä varten päärataa tulee parantaa. Rautatieverkkoa ja junayhteyksiä tulee myös kehittää niin, että ne tarjoavat hyvän vaihtoehdon nykyisin autolla hoidettavalle työmatka- asiointi- ja vapaa-ajan liikenteelle.”
3. Keski-Suomen energiaturvallisuus vaatii tuulivoiman merkittävää lisäämistä.
”Samaa mieltä. Jotta olisimme mahdollisimman omavaraisia energian suhteen, on tuulivoiman osuutta lisättävä. Se on myös yksi kustannustehokkaimmista energiantuotannon muodoista. Yhtä lailla on lisättävä muita vähäpäästöisiä lähteitä, kuten aurinkovoimaa ja maalämpöä. Huoltovarmuuden kannalta energiantuotannon kannattaa olla hajautettua. Tuulivoiman yhteydessä on myös yleisesti ottaen tärkeää kehittää kulutusjoustoja ja säätövoimaa.”
4. Keski-Suomen ensiapupäivystys voidaan keskittää Jyväskylään sairaala Novaan.
”Eri mieltä. On riskialtista keskittää kaikki päivystys. Iso osa siitä voidaan hoitaa myös muissa yksiköissä. Jämsässä Keski-Suomen toiseksi suurimpana ja matkailun merkittävänä kaupunkina on tärkeää säilyttää päivystys.”
5. Jokilaakson sairaala pitää säilyttää vähintään nykyisine palveluineen.
”Samaa mieltä. On rehellistä myöntää, että nykyisellään sairaalan palvelut ovat ylimitoitettuja vain Jämsän seudun väestöpohjalle. Laaja leikkaustoiminta palvelee koko Suomea ja sillä voidaan purkaa erityissairaanhoidon jonoja. Esimerkiksi 20 leikkausalan sairaalassa tekonivelleikkauksia oli edellisvuonna yli 600. On myös tärkeää, että Keski-Suomen tärkeimmän matkailukeskuksen lähellä on ympärivuorokautinen päivystys ja laajan palvelutason sairaala. Jämsän lisäksi koko Keski-Suomi hyötyy tästä. Palvelujen säilyttäminen on järkevää ja kustannustehokasta.”
6. Alle 3000 asukkaan kuntien on tehtävä kuntaliitos.
”Samaa mieltä. Tähän ei voi antaa ihan yksiselitteistä vastausta, vaan tilannetta pitäisi voida arvioida tapauskohtaisesti. Kuntien tehtävät ovat kuitenkin edelleen varsin laajat ja pienessä kunnassa hartiat ovat väkisinkin kapeat. Kunnan itsenäisyys ei ole aina itseisarvo, vaan on tarkasteltava, miten palveluita voidaan tuottaa vähäväkisissäkin kunnissa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin.”
7. Jämsäläisten kansanedustajan on ajettava ensisijaisesti koko valtakunnan asiaa, ei pelkästään Jämsän.
”Samaa mieltä. Kansanedustajan, kuten luottamushenkilöiden yleensäkin, on katsottava kokonaisuutta. Kansanedustaja laatii koko maata koskevia lakeja. Oman maakunnan tuntemus on tärkeää ja sitä on vietävä eduskuntaan. Suomessa on hyvin erilaisia alueita ja tämä tulee ottaa päätöksenteossa huomioon.”
8. Nato-toimintoja on sijoitettava Jämsän Halliin.
”Samaa mieltä. Kun on kerran päätetty Natoon liittymisestä, on Suomi ratifiointien jälkeen sen jäsen kokonaan, ei ainoastaan ottamassa vastaan suojaa. Silloin Naton toimintoja voi tulla myös Suomen maaperälle. Halli on yksi vaihtoehto. Se olisi Jämsälle taloudellisesti merkittävä asia. Tähän ei voi kuitenkaan vastata yksiselitteisesti, koska tärkeintä on arvioida mahdollisten toimintojen sijoituspaikkojen tarkoituksenmukaisuus kokonaisuutta ajatellen.”
9. Työperäisen maahanmuuton edellytyksiä on parannettava helpottamalla työluvan saantia.
”Samaa mieltä. Jämsässäkin on lukuisia yrityksiä, jotka ovat valitelleet työvoiman heikkoa saatavuutta. Työlupien vaivattomampi saanti auttaa henkilön sopeutumista ja hyödyttää taloudellisesti hänen lisäkseen koko yhteiskuntaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa runsaasti lisää työperäistä maahanmuuttoa, erityisesti huoltosuhteen heikentyessä.”
10. Maakuntien palveluiden keskittämistä maakuntakeskuksiin tulee jatkaa.
”Eri mieltä. Palveluita tulee pyrkiä säilyttämään lähipalveluna mahdollisuuksien mukaan. Jos päädytään keskittämään, voidaan kunnissa täydentää palveluja esimerkiksi lisäämällä perinteisiä yhteispalvelupisteitä, joissa opastetaan sähköisten palveluiden käytössä, hyödynnetään etäyhteyksiä ja annetaan henkilökohtaista opastusta. Esimerkiksi kirjastot ovat luonteva paikka näille, mutta niin että henkilöstön määrästä huolehditaan.”
Kuka?
Johanna Ketola
Ikä: 44.
Puolue: Vihreät.
Ammatti: Kuvataiteilija.
Koulutus: Kuvataiteen maisteri.
Perhe: Puoliso.
Harrastukset: Juoksu, uinti, jooga, musiikki, kirjallisuus ja metsässä liikkuminen.
Tärkein vaaliteema: Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen oikeudenmukaisen ja elinvoimaa tuottavan vihreän siirtymän kautta.
Jämsän Seutu julkaisee ennen ennakkoäänestyksen alkua (22. maaliskuuta) jämsäläisten eduskuntavaaliehdokkaiden vastaukset ennalta laadittuihin väittämiin. Vastausjärjestys on arvottu.
