Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-helmikuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilipäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous jäisi alijäämäiseksi 51 miljoonan euron verran.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.
Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, ostopalvelujen hinnankorotukset ja palkkaratkaisut. Jo talousarvion valmistelussa tunnistetut riskit ovat toteutumassa jopa ennakoitua suurempana.
Keski-Suomen hyvinvointialue
Tilipäätösennuste
Merkittävimmät talousarviopoikkeamat verrattuna talousarvioon:
Työmarkkinaratkaisujen vaikutus kunta- ja hyvinvointialan henkilöstökustannuksiin arviolta noin 9,7 miljoonaa euroa.
Palvelujen ostot toteutumassa noin 28 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Suurimmat kasvupaineet liittyvät asumispalvelujen ostoihin, joissa on toteutumassa merkittäviä palveluntuottajien hinnankorotuksia. Ostettujen palvelujen kustannukset ovat kasvamassa vuoden 2022 tasoon verrattuna enimmillään jopa 25 prosenttia. Myös hoitotakuussa pysyminen on vaikuttamassa ennakoituun talousarvioylitykseen.
Hyvinvointialueen käyttöön siirtyneiden toimitilojen vuokrat ovat toteutumassa noin 10 miljoonaa euroa talousarviota suurempana.
Rahoituskulut ovat toteutumassa noin 3,6 miljoonaa ja aineiden, tarvikkeiden sekä tavaroiden hankinnat noin 5 miljoonaa euroa talousarviota suurempina erityisesti hintojen nousun vuoksi.
Hyvinvointialueen rahoitusta korjaavasta kertaerästä saadun alustavan arvion mukaan se lisää hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitusta 49 miljoonalla eurolla. Kertaerän suuruus varmistuu loppusyksystä. Kertaerän avulla oli tarkoitus tasapainottaa hyvinvointialueen talous jo vuonna 2023. Kertaerästä huolimatta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous olisi jäämässä alijäämäiseksi.
Lähde: Keski-Suomen hyvinvointialue.
Tilinpäätösennusteeseen liittyy vielä edelleen merkittävää epävarmuutta. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan kahden kuukauden seurantatiedon pohjalta on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä koko vuoden talouden toteutumisesta, varsinkin kun edeltävän vuoden vertailutietoja ei ole uudesta organisaatiosta käytettävissä.
”Vaikka ennusteessa on epävarmuuksia niin alkuvuoden tiedot eivät näytä kovinkaan lohdullisilta. Tämä asettaa vaateita hyvinvointialueen uudistamis- ja tuottavuusohjelmalle”, Tollet sanoo.
Uudistumis- ja tuottavuusohjelman tavoitteena on saavuttaa toiminnassa muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua.
Talousarvion valmisteluvaiheessa suunniteltuja toimenpiteitä ovat muun muassa digitalisaation ja sähköisten palvelujen vauhdittaminen, hoitopolkujen sujuvoittaminen ja integraatio vastuualueiden välillä sekä uudet toimintamallit, konsernipalveluiden toimintamallin tehostaminen ja henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö.
”26 organisaation nivominen yhdeksi hyvinvointialueeksi on haastava tehtävä, mutta samalla se tietysti antaa hyviä mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Näitä mahdollisuuksia on nyt hyödynnettävä ja arvioitava, ovatko suunnitellut toimet riittäviä”, Tollet sanoo.
Tollet nostaa myös esille nykyisen hyvinvointialueen rahoitusmallin ongelmat.
”Hyvinvointialueiden rahoitusmalli reagoi viiveellä kustannustason muutoksiin ja näyttää siltä, että tässä toimintaympäristön tilanteessa rahoitusmalli ei riittävästi huomioi kustannustason nousua”, Tollet sanoo.
Lähde: Keski-Suomen hyvinvointialue.
