Kun aurinko alkaa lämmittää pihojen ja puistojen etelärinteitä, heräävät myös maakarikkeen alle talvehtiman vetäytyneet punkit. Ihmisistä koirien ja kissojen omistajat huomaavat ne yleensä ensimmäisenä.
Pieni takatalvikaan ei häiritse punkkien esiintuloa, sillä ne ovat riippuvaisia isäntäeläimistä, kuten linnuista, supikoirista ja jäniksistä. Isot nisäkkäät lähtevät liikkeelle ja pärjäävät, vaikka kevät ottaisi vähän takapakkiakin.
Puutiaiset kaivautuvat välillä takaisin syvemmälle maan sisään ja voivat kestää paljon paremmin vaihtelevia ympäristöolosuhteita kuin vaikkapa hyönteiset.
”Itse huomasin maanantaina ensimmäisen punkin sisälle tulleen kissan turkin seassa”, kertoo puutiaistutkija ja yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta.
Suomessa ihmisiin kiinnittyviä punkkeja on kahta lajia, puutiaisia ja taigapunkkeja. Molemmat punkkilajit levittävät Suomessa samoja ihmiseen tarttuvia tauteja eli borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta.
Puutiaisia esiintyy alueilla, joissa on riittävän lämmintä mutta myös kosteaa. Siksi rannikkoseuduilla on sisämaata enemmän puutiaispopulaatioita. Oikein kuumalla ja kuivalla säällä punkit kaivautuvat syvemmälle karikkeeseen.
Pohjoisemmassa Suomessa enemmän esiintyvä taigapunkki kestää etelän puutiaisia paremmin kuivaa ja viileää säätä.
””Käytännössä se voisi tarkoittaa jotain aivan uudenlaista ihmisiin tarttuvaa tautia, jota punkit voisivat levittää.”
Suomen lähialueilla on viime vuosina havaittu uusia, ihmiselle haitallisia puutiaislajeja, jotka saattavat tulevaisuudessa levitä myös Suomeen.
”Se, että joku uusi laji korvaisi jo olemassa olevan populaation vie kauan aikaa”, Vesterinen huomauttaa.
Vieraita lajeja isompana uhkana Vesterinen pitää niin sanottua hybridisaatiota, jolla tarkoitetaan sitä, että kaksi rinnakkain elävää puutiaislajia risteytyvät keskenään. Sen seurauksena voi esimerkiksi syntyä uusi puutiaislaji, joka on kahden lajin risteytymä.
”Jos risteymälaji pystyy lisääntymään ja sitä kautta säilymään, voivat yhteensulautuneet taudinaiheuttajat synnyttää uusia ominaisuuksia. Käytännössä se voisi tarkoittaa jotain aivan uudenlaista ihmisiin tarttuvaa tautia, jota punkit voisivat levittää”, Vesterinen sanoo.
Vesterisen mukaan taudinaiheuttajien muuntautumista voisi todennäköisimmin tapahtua siellä, missä on riittävästi ihmisiä ja jossa sekä etelän että pohjoisen puutiaislajit kohtaavat.
Vesterinen on ollut mukana ideoimassa ja kehittämässä pari vuotta sitten punkkien levinneisyyden seuraamiseen perustettua Punkkilive.fi-palvelua, johon ihmiset voivat raportoida puhelimellaan luonnossa ja puistossa tekemiään punkkihavaintoja.
”Kun katsoo punkkiliven viimeistä 30 päivää, niin Helsingissä ja Turussakin on jo ollut satoja havaintoja”, Vesterinen sanoo.
Hän toivoo, että ihmiset jaksavat jatkossakin ilmoittaa havainnoistaan palveluun. Sitä kautta saadaan tärkeää tietoa siitä, missä ihmiset ja puutiaiset kohtaavat ja miten laajalle puutiaisia on levinnyt. Verkkopalvelu on Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin yhdessä toteuttama.
Vesterisen mukaan ihmisten havainnoista näkee hyvin sen, kuinka paljon puutiaisia on nimenomaan kaupunkialueilla puistoissa ja metsiköissä.
Havainnot ovat paljastaneet myös uutta tietoa. Aikaisemmin on ajateltu, että Pohjois-Suomessa olisi vain yksittäisiä punkkeja, joita etelämpää matkustavat turistit kuljettavat sinne esimerkiksi lemmikkiensä mukana. Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi Rovaniemellä on ihan oma, pysyvä puutiaispopulaatio.
Ihmisten osallistaminen omassa ympäristössä olevien punkkien havainnointiin auttaa tutkijoita mutta lisää Vesterisen mukaan myös tietoisuutta siitä, että punkkeja on paljon siellä missä ihmisetkin liikkuvat.
Punkkeja on eniten liikkeellä alku- ja loppukesästä. Lämpimimmillä alueilla Etelä-Suomessa puutiaiset ehtivät käydä läpi kaksi kehitysvaihetta: toukokuussa veriaterian saanut toukka ehtii lämpimän kesä- ja heinäkuun aikana kehittyä nymfiksi, joka ehtii vielä elo-syyskuussa löytämään seuraavan veriaterian.
Punkkeja on alueilla, joissa jänikset, ketut, supikoirat ja peurat makoilevat tai muuten viettävät aikaa, koska isäntäeläinten mukana punkit liikkuvat paikasta toiseen.
”Luonnossa liikkumisen jälkeen on hyvä tarkasta iho huolellisesti punkkien varalta eli tehdä niin sanottu punkkisyyni.
Punkit ylipäätään lisääntyvät ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat kasvussa. Tietoisuus riskistä saada punkkien levittämiä puutiaisaivotulehdus (TBE) tai borrelioosi on ihan eri luokkaa kuin 10–15 vuotta sitten.
”Sen takia ei luonnossa liikkumista pidä tietenkään välttää, mutta punkkien levittämiltä taudeilta suojautuminen on tärkeää”, Vesterinen sanoo.
Luonnossa liikkumisen jälkeen on hyvä tarkasta iho huolellisesti punkkien varalta eli tehdä niin sanottu punkkisyyni. Vesterisen mukaan tarkastus tulee tehdä itselle, kaverille ja mahdolliselle koiralle yhtä lailla.
Punkki kannattaa aina heti poistaa iholta. Myös suojaavat vaatteet ovat hyvä keino, ja pitkien housujen lahkeet kannattaa sujauttaa sukkien alle.
TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on saatavilla tehokas rokote. Se kannattaa Vesterisen mukaan ottaa ainakin, jos liikkuu alueella, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee ottamaan rokotteen.
Vuonna 2022 laboratoriot ilmoittivat THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin 123 puutiaisaivotulehdustapausta. Sekä TBE- että borrelioositapaukset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntyneet koko Suomessa.