Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Lauhat kelit ja lumisateet vaikuttavat – Jäälle ei nyt kannata yrittää

Jos viime talvi suosikin luonnonjäillä liikkuvia Keski-Suomessa viimeisen päälle, on tilanne tänä talvena ollut toinen. Jos jäätä ylipäänsä on, ei sille ole menemistä. Vielä viime vuosituhannen puolella tilanne olisi ollut poikkeuksellinen. –2000-luvulla on kuitenkin ollut paljonkin talvia, joiden aikana jäät ovat olleet heikkoja. Viimeksi tilanne oli tähän aikaan vuodesta yhtä huono vuonna 2015. Jäätilanteet ovat suoraa seurausta ilman lämpötilasta, hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Viisi senttiä teräsjäätä kantaa Kestävän teräsjään muodostumiselle ihanteelliset olosuhteet vallitsevat pidemmän korkeapaineen jakson aikana, kun ei sada ja pakkasta on sopivasti. Jos on kuluvan talven tapaan lauhaa ja lumisateista, ei ohut jääkerros pääse eristävän lumikerroksen alla paksuuntumaan pakkasjaksollakaan. Etelä- ja Keski-Suomessa järvien isot selät ovat tällä hetkellä edelleen täysin sulia, ja muuallakin jää voi olla hyvin heikkoa. Myös vaihtelut ovat suuria: vaikka rannan tuntumassa jääkerros olisi parinkymmenen sentin luokkaa, on kerros selkävedellä ehkä vain muutamia senttejä, jos sitäkään. Jään kokonaispaksuuden varaankaan ei tällä hetkellä kannata tuudittautua, sillä teräsjäätä on vähän ja kohvajään osuus korkea. Kun teräsjään paksuus on vähintään viisi senttiä, se kantaa ihmisen. –Sen verran jäätä on löydyttävä koko kuljettavalta reitiltä, Korhonen muistuttaa. Jään päällä oleva paksu lumipeite saattaa Korhosen mukaan hämätä sen verran, että jään uskoo olevan vahvempaa kuin se lopulta onkaan. Lumipeite on tehnyt jäähän myös uveavantoja, jotka nekin voivat pettää alla. –En suosittele jäälle menoa Etelä- ja Keski-Suomessa, Korhonen tiivistää. Vielä on talvea jäljellä Sopivissa olosuhteissa jää ehtii vielä paksuuntua kulkukelpoiseksi tällekin talvea. Suurtenkin järvien selät jäätyvät, kun pakkasta on toistakymmentä astetta. Aivan sellaisia ei ole vielä ensi viikolle ennustettu, vaikka pakkaskeliä onkin luvassa. Jäiden muodostumisen kannalta vesikeli ei ole huono asia ennen pakkasia, sillä se sulattaa jään pinnalle kertynyttä lumikerrosta. –Jos jäällä on paljon lunta, ei 5–10 asteen pakkanen siihen paljon pure. Vähälumisilla alueilla tuollainenkin pakkanen voi kuitenkin vahvistaa jäätä. Katso tästä Suomen ympäristökeskuksen Vesistöjen jäänpaksuus -havaintokartta ja Järven jäänpaksuus -ennustekartta . Teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle vähintään viisi senttiä. Kohvajää on jäällä olevaa vettä tai sohjoa peittävä jääkuori. Uveavanto on avanto, joka syntyy jään puhjetessa lumen painosta ja josta pursuaa vettä jäälle.